TUHKA HUKKA 0Y

Tuhka Hukka on vuonna 2003 perustettu, Kiteellä toimiva yritys. Vastaanotamme eri lämpölaitosten tuhkaa Pohjois- ja Etelä-Karjalan alueelta, sekä kalkkia Venäjän Ruskealasta. Tuotteistamme, markkinoimme, kuljetamme ja levitämme irtotuhkat, pelloille ja metsiin.

Toimialueena pääasiallisesti Pohjois- ja Etelä-Karjala, sekä Etelä-Savo. Tuhkaa voidaan toimittaa myös muualle Suomeen, jolloin vastaanottaja vastaa itse levityksestä.

Tuhka on monikäyttöinen raaka-aine, joka soveltuu peltoviljelyksen ja metsän terveyslannoituksen ohella maarakennukseen, esimerkiksi eristys- ja kantavina kerroksina, pölynsidonnassa teille, äänivalleina sekä maabetonointiin.

Yritykselle on myönnetty AA-luokitus.

Kangasmetsät kasvuun tuhkalla ja typellä!

Talven metsätuhkan levitykset onnistuivat hyvin. Tuhkaa riitti reilusti levitykseen ja lumi paransi kantavuutta.

Kesän kangasmetsien kasvastuslannoituksiin on saatavissa tuhkaa typpilisäyksellä.

Typetetyn irtotuhkan levitys alk. 400 €/ha alv 0%

Tuhkalla saadaan pitkäaikainen ravinne- ja kalkitusvaikutus, joka parantaa puuston kasvua ja takaa terveyttä. Kangasmaan typpiniukkuutta helpotetaan lisäämällä typpeä samalla ajokerralla.

Tuhkan levitysmäärä on kohteen mukaan 4000-6000 kg/ha riippuen tuhkasta. Typpeä lisätään noin 120 kiloa hehtaarille.

Kangasmaiden kasvatuslannoitukseen ei saa Kemera -tukea.

Lisätietoja:

Kitee

Tuhka Hukka Oy
Terho Hukka 050-4120785
terho.hukka@suursaimaa.com

Metsäpalvelu Vuorinen,
Jyri Vuorinen 050-3440135
jyri.p.vuorinen@gmail.com

Lappeenranta

Urakoitsija Kone-Koskelainen
Jarno Koskelainen 0400-307343
j.koskelainen@live.fi

Tuhka

Suomessa syntyy tuhkia puun, kuoren, turpeen ja kivihiilen poltosta sekä jonkin verran oljen poltosta. Näillä sivuilla käsitellään lähinnä kuorienpoltosta syntyvien tuhkien ominaisuuksia sekä kuoren ja turpeen sekapoltosta syntyvien tuhkien käytöstä peltoviljelyksille.

Peltokäyttöön soveltuvia tuhkia arvioidaan Suomessa syntyvän erään arvion mukaan 60 000 t.
Puhtaan puunpoltosta ( hake, sahanpuru ym.) syntyvä tuhka on hyvinkin kalkin arvoista tavaraa (neutraloiva kyky 25-50 %) Kuorenpoltosta syntyvä tuhka on yleensä laimeampaa (16-23 %)
Puhtaasta turpeen poltosta syntyvä tuhkan neutraloivakyky on 5 % paikkeilla, eikä sen hyödyntäminen happamuuden säätelyyn ole järkevää.

Kuorituhkien käyttöä parantaa niiden sisältämät hivenravinteet.
Typpeä eivät tuhkat sisällä lainkaan. Ravinteista tuhkista löytyy ainakin fosforia (P), kaliumia( K), kalsiumia (Ca), magnesiumia (Mg), rikkiä (S), mangaania (Mn), sinkkiä (Zn), booria (B), niin suuria määriä että niillä on vaikutusta maan ravinnetilaan sekä kuparia (Cu), normaalilla levitysmäärillä tuhkien sisältämä kupari ei riitä nostamaan maan viljavuusluokkaa.
Kuori tuhkista löytyy myös seleeniä (Se) sekä apilan viljelyssä biologisen typensidonnan kannalta arvokasta molybdeeniä (Mo) ja kobolttia (Co).

Tuhkat ovat kuitenkin kalkitusaineita joilla on lannoitusvaikutusta ja niitä käytetään kalkituksen tapaan 5-10 v. välein.

Raskasmetallit rajoittavat tuhkien käyttöä, nykytekniikalla tuhkia pystytään puhdistamaan jolloin ne voidaan rekisteröidä lannoiterekisteriin ja ottaa hyödynnettäväksi peltokäyttöön.